Christiania kierros Lauantaina 9. huhtikuuta 2016

“Päivä on aurinkoinen ja keväisen pirtsakka”“pirtsakka”

Huhtikuussa järjestimme jälleen perinteeksi muodostuneen Christiania kierroksen Lasse Pasilan johdolla. Lasse on asunut Tanskassa pitkään ja Christiania on tullut tutuksi mm. hänen työskenneltyään sosiaalialalla ja päihdehuollon parissa. Tällä kertaa saimme mukaan myös Päivi Rannilan Turun yliopistolta. Päivi tekee tutkimusta mm. lain ja julkisen tilan kytköksistä Pohjoismaissa ja yhtenä kohteena on ollut juuri Christiania. Päivillä ja Lassella riittikin paljon mielenkiintoista kerrottavaa Christianiasta. Kierros alkaa pääportilta 13:00. Päivä on aurinkoinen ja keväisen pirtsakka. Itse saavun paikalle viisi minuuttia myöhässä mentyäni aluksi väärälle portille. Portista sisään astuttuani näenkin jo reilut 20 ihmistä kuuntelemassa kun Lasse ja Päivi aloittelevat kierrosta esittelemällä itsensä ja kertomalla hieman mitä kierros pitää sisällään. Päivi kertoo hieman tutkimuksestaan: Christianissa on hiljattain tullut omistajuusmuutos, koska Christiania Foundation on ostanut suurimman osan vapaakaupungin alueesta millä voisi olla vaikutuksia julkisen tilan käyttöön. Päivi sanookin, että vaikka Christiania on periaatteessa julkista tilaa, ihmiset kuitenkin luonnollisesti rajaavat tilaansa ja niinpä kaikkiin paikkoihin ei pääse vaikka tila olisikin periaatteessa julkista. Lasse kertoo hieman Christianian historiasta. Alue on ollut puolustusministeriön omistuksessa olevaa kasarmialuetta. Armeijan toiminta alueella oli kuitenkin lakannut 70 luvun alkuun mennessä. Hippiaate oli vahva ja vanhat armeijan aidat kaadettiin, jolloin vuonna 71 uudet monenkirjavat asukkaat perustivat Christianian. Christianialla on oma lippu. Lipussa on kolme keltaista palloa jotka symboloivat ajatusta vastustaa mm. kovia huumeita, autoja ja väkivaltaa. Paikallaan on myös varoitus valokuvaamisesta: alueella saa toki kuvata, mutta ns. Pääkadulla eli Pusher Streetillä kuvaaminen ei ole kovin viisasta.

Christianiassa ei periaatteessa ole ns. kovia huumeita”“huumeita”

Seuraavaksi jatkamme syvemmälle Christianiaan. Ohitamme Loppen-ravintolan ja saavumme Fredens Ark -nimisen suuren asuinrakennuksen liepeille. Paikallinen herrasmies tunnistaakin ryhmämme kansallisuuden ja kehuu tietävänsä Suomesta ainakin Jopo-merkkisen pyörän. Kukaan seurueestamme ei tartu herran tarjoukseen privaattikierroksesta alueella 500 kruunun hintaan ja niinpä toivotetaan hyvät päivänjatkot molemmin puolin. Lasse kertoo Fredens Ark rakennuksen olleen erityisesti narkomaanien ja kovien aineiden käyttäjien suosiossa 70-luvulla. Vuosikymmenen lopulla ja 80-luvun alussa alueella tehtiin kuitenkin suuri operaatio huumeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi tai vaihtoehtoisesti kehotettiin muuttamaan pois alueelta. Niinpä Christianiassa ei periaatteessa ole ns. kovia huumeita. Tanskan poliisi on aika ajoin tehnyt Christianissa suuria poliisioperaatioita kohteena pääasiassa huumekauppiaat ja järjestäytynyt rikollisuus. Operaatioissa on tehty suuria pidätyksiä ja häätöjä, mikä on johtanut rajuihinkin mellakoihin. Marihuanaa ja Hasista alueella tunnetusti käytetään vaikka toki Tanskan lakien mukaan hallussapito, myynti ja käyttö on kielletty. Christianiassa on kuitenkin verrattain paljon sosiaalisia ongelmia. Talon päädyssä onkin sosiaalitoimisto.

Pian saavumme Pusher Streetille. Turisteja on paljon ja Christiania onkin yksi suurimmista turistinähtävyyksistä Tanskassa. Ilmassa leijuu vahva kannabiksen tuoksu. Ensimmäisenä silmään osuu suuret taulut, joissa kielletään valokuvaaminen ja juokseminen kadulla. Katua reunustavat myyntipisteet, joista erilaisia kannabislajikkeita voi ostaa. Nykyään toiminta ei kuitenkaan ole yhtä avointa ja luonnollista kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Kojut on suojattu armeijatyyppisillä naamioverkoilla ja kauppiailla on mustat hupparit ja monilla huivi kasvojen edessä: huumekaupasta saa toki ehdottoman tuomion Tanskassa. Päivi kertoo monien asukkaiden vastustavan periaatteessa nykymuotoista toimintaa Pusher Streetillä ja monet yrittävätkin välttää asiointia kyseiseillä kadulla. Vastaavaa toimintaa ei ole varsinaisilla asuinalueilla missä asuu myös lapsiperheitä. Tästä jatkamme matkaa läheiselle ravintola– ja terassialueelle.

“Nykyään toiminta ei kuitenkaan ole yhtä avointa ja luonnollista kuin aikaisempina vuosikymmeninä”

Kentän laidalla on ulkoilmalava, jolla pidetään sunnuntaisin ilmaiskonsertteja. Terassin pöydät ovat täynnä ihmisiä viettämässä lauantaipäivää. Vielä emme kuitenkaan siirry terassille, vaan jatkamme matkaa erilaisten taidepajojen ja käsityöläisten verstaiden ohi. Myynnissä on toki myös kuuluisia Christiania –pyöriä. Pistäydymme naisseppien myymälässä. Myynnissä on monenlaista käsityötä kalusteista koruihin ja taide-esineisiin. Hinnoista päätellen myynnissä on designtavaraa. Kauppoja ei kuitenkaan näytä syntyvän ja pian jatkamme matkaa pieneen putiikkiin mistä mukaan lähtee olutta janoisille suomalaisille. Seuraavaksi tulemme torille, missä on paljon myyntipisteitä. Myynnissä näyttää olevan matkamuistoja ja tavaraa vaatteista koruihin. Yhden myymälän pitäjä onkin suomalainen ja Lasse vaihtaa kuulumiset.

Seuraavaksi saavumme järven rannalle. Vaikka olemme vain kivenheiton päässä Pusher Streetin hulinassa, niin täällä on rauhallista ja kaunista. Järvessä ui joutsenpariskunta ja sorsia. Järven ylittää silta osana lukemattomia kaupungin polkupyöräreittejä. Rannalta näkyy muutama erikoinen talo. Arkkitehtuuri täällä onkin todella erikoista ja kokeilevaa ja monet rakennukset ovat suojelukohteita. Maisemat ovat hienot joten ei olekaan mikään ihme että aluetta on yritetty lopettaa monta kertaa: tulijoita varmasti riittäisi. Näyttäisi kuitenkin siltä että perustetun Christiania säätiön ansiosta alue tulee säilymään toistaiseksi. Rantaa reunustaa myös vanha suojeltu linnoitusten perusta, jolle ei mitään saa rakentaa. Linnoituksilla näkyy tosin rakennuksia ja Päivi tietää kertoa että asukkaille on annettu vuoteen 2020 aikaa joko siirtää tai purkaa rakennukset. Matka jatkuu asuinalueelle. Talot ovat pääasiassa puisia ja erikoisen näköisiä. Lasse kertoo että arkkitehdit ovat tulleet alueelle tekemään luovaa rakentamista, koska täällä on voinut toteuttaa vaihtoehtoisia rakennusmenetelmiä. Lasse esittelee edessä olevaa, suojeltua ns. Banaanitaloa, minkä saksalaiset, ns. kiertävät timpurit, ovat rakentaneet. Talo on tehty puisilla nauloilla eikä metallia ole käytetty. Keskustelua syntyy myös ihmisten arjesta Christianissa. Päivi kertoo, että vaikka kyseessä on ns. Vapaakaupunki, asukkailla on kuitenkin paljon velvoitteita ja omia sisäisiä sääntöjä, mikä ei varsinaisesti tee heidän elämästään sen vapaampaa kuin muuallakaan Tanskassa. Kunnia-asia yhteisölle on huolehtia infrastruktuurista, kuten jätehuollosta ja sähkö– ja vesimaksuista ajallaan. Lasse kertoo joidenkin asukkaiden kyllästyneen jatkuvaan kokoustamiseen: alueen asioista päättävät kokoukset kestävät niin pitkään että saadaan aikaan yksimielinen päätös. Jatkamme matkaa asuinalueiden halki ja saavumme hevostallille. Lapset ovat juuri lähdössä poniratsastukselle. Luonto on täällä läsnä.

Tästä jatkamme rauhallista kävelyä Christianian halki erilaisten taidepajojen tuotoksia katsellen. Lopuksi otamme vielä perinteisen yhteiskuvan ja alamme lopettelemaan kierrosta. Päivä oli todella mielenkiintoinen, iso kiitos Lasselle ja Päiville, heidän tietämys teki päivästä ainutlaatuisen. Suosittelen kierrosta kaikille.

Tomi Nyrhinen

Kööpenhaminan Suomalainen Seura